Kirkko
Mietoisten ensimmäisenä kirkkona keskiajalla tunnettu Hietamäen puukappeli oli omistettu pyhälle Jaakobille. Kappelin oletetaan olleen olemassa jo vuonna 1366 ja se oli käytössä vielä 1700-luvulla.
Lehtisten kartanon omistaja, kreivi Henrik Klausson Fleming rakennutti Mietoisiin nykyisen harmaakivikirkon, joka valmistui vuonna 1643. Luterilaisena aikana rakennettua kirkkoa ei enää nimetty pyhimysten mukaan; Flemingin ajatuksena oli protestanttinen periaate "Soli Deo Gloria" - yksin Jumalalle kunnia. Nykyinen kirkonkylä alkoi muotoutua 1600-luvulla uuden kirkon ympärille.
Pitkänmallinen harmaakivikirkko rakennettiin keskiaikaisen mallin mukaan, ja sitä laajennettiin vuosina 1724 ja 1829. Kirkon kellotorni on rakennettu vuonna 1819. Sitä ennen kirkonkellot soivat erillisessä puurakenteisessa tapulissa.
Myöhempien aikakausien ja etenkin 1900-luvun muutokset näkyvät kirkkotilassa. Kirkon sisustusta uusittiin arkkitehti Ilmari Launiksen suunnittelemaan hillittyyn jugend-asuun vuonna 1911 sekä tummempisävyiseksi vuoden 1968 remontin yhteydessä. Sisätilan valaistus ja tunnelma muuttuivat myös vuonna 1939, kun kirkkoon saatiin sähkövalot.
Kirkkoon tehtiin ensimmäiset urut jo vuonna 1860, mutta nykyiset urut ovat vuodelta 1973. Kamiinat lämmitystä varten asennettiin vuonna 1896, ja niitä olikin kaivattu; rovasti Lönnmark oli valittanut, että talvisin sakastissa ei voinut tehdä kirjoitustöitä, kun muste jäätyi. Kirkon käyttö helpottui entisestään, kun sinne asennettiin keskuslämmitys vuonna 1968.
Koko kirkon esillä oleva irtaimisto on saatu lahjoituksina. Vuonna 1939 kirkkoherra Havia laski, että seurakuntalaisilta oli saatu lahjoituksena jopa 200 ehtoollispikaria. Sodan jälkeen Mietoisten siirtokarjalaiset lahjoittivat kirkolle itse ompelemansa alttaritekstiilit; he kokivat kotiutuvansa paremmin kirkkoon, kun olivat omin käsin ottaneet osaa sen sisustamiseen. Mietoisten Lotat olivat lahjoittaneet kirkkoon käytävämaton, ja Mietoisten Martat lahjoittivat kirkolle alttarivaatteet. Uusi pellavainen alttariliina, kaideliina ja kynttiläliinat ovat jälleen Mietoisten Marttojen kutomat. Kirkossa on tallella myös keskiaikaisia krusifikseja ja hiekkakivinen kasteallas, jotka ovat mahdollisesti peräisin Hietamäen Pyhän Jaakobin kappelista.
teksti: Sofia Lahti
Mietoisten kirkko muualla verkossa
Tietoa Hietamäen kappelista muualla verkossa